Järisyttävät uuden vuoden kemut lähestyvät. HTDJ-kolmikon vieraaksi saapuu “toiselta puolelta jokea” dj Herman Prime, eli Plauge-kollektiivin ehkä aktiivisin heppu, ainakin levynsoiton suhteen.
Tässä hra Primen viisi biisivalintaa kommenttien kera vuodelta 2011. Olettaa sopii että ainakin nämä kuullaan 31.12. Tampereen Klubilla.
Adele – Rolling In The Deep (Jamie XX Shuffle) (XL)
Pelkäsin, ettei Jamie XX:n riisuttu post dubstep -näkemys riittäisi pitämään yhtä alkuvuoden mammuttihiteistä kiinnostavana koko vuotta. Johtunee myös siitä, etten kuuntele soittolistaradioita tai katso MTV:tä, tämä erinomainen remix onnistuu kaikesta huolimatta päätymään levylaukkuuni myös uutena vuotena. Kappaleen taika piilee sen nokkelassa tavassa viedä turboahdettu pop-kappale ensin negrospirituaalimaisen taputusrytmin avulla soulmusiikin syntysijoille. Brittien uuden minimalistisen bassomusiikin elementit tiputettuna uuden discon kosmiseen hitauteen, ottaa kappale kuitenkin uuden musiikin kentän vahvasti haltuunsa.
Matias Aguayo – I Don’t Smoke (Kompakt)
Flowssakin esiintyneen Argentiinalais-saksalaisen laulavan DJ:n I Don’t Smoke -EP jäi ehkä monilta huomaamatta, mutta itse huomasin sen olleen vuoden soitetuimpia julkaisuita. Nimiraita erottuu muun levyn elektronisemmasta otteesta miellyttävän orgaanisella soundillaan. Videopelit, Daft Punkin ja 70-luvun eurooppalaisen kosmisen diskon mieleen tuova melodia on puettu 80-luvun post punk -asuun. Kappale voisi hyvin olla Liquid Liquidin, mutta toisaalta myös sen 2000-luvun jälkeläisten, DFA-levylafkan orkesterien kynästä. Junnaava poljento ei kyllästytä, vaan oivallisesti koottu seitsemän minuuttia tahtoo aina jäädä liian lyhyeksi. Pisteet I Don’t Smoke saa myös loistavasta lyriikasta.
Junior Boys – You’ll Improve Me (Caribou Remix) (Domino)
Siis tämähän ei ole mitään poppia. Tämä on teknoa. Koska kiertuekumppanit Junior Boys ja Caribou kuitenkin ovat kiinnostavia nimiä indiemaailmassa, ajattelin sisällyttää tämän huikean raidan tälle listalle. Cariboun remixtiimi on kuunnellut todennäköisesti kolmen vuoden takaista Carl Craig -remixiä “Like A Childista”. Yhtymäkohtana on ainakin kappaleiden käyntiinlähtö vasta kolmen minuutin jälkeen. Cariboun versio menee silti vertailukohtaansa pidemmälle, se on huomattavasti kunnianhimoisempi ja kompleksisempi. Cariboulle ominaiset soljuvat elementit ja rakenne tuovat mieleen livenä soitetun teknon parhaimmillaan. Mainittiinko Berliini jo?
Benoit & Sergio – Principles (DFA)
DFA on pitänyt oman soundinsa ajankohtaisena nyt kymmenen vuotta juurikaan muuttumatta. Ehkä juuri siksi, että New Yorkin musiikillisen sulatusuunin soundi on aina ollut ajatonta. Yhtymäkohdat tästäkin kappaleesta voidaan viedä vaikkapa 80-luvun alkuun Roxy-klubille, jossa mm. Afrika Bambaataa ja Blondie esiintyivät. Discon, post punkin ja valkoisen rokkarin hip hopin yhdistettyä estetiikkaa ymmärrät suurella todennäköisyydellä sinäkin. Jos se on hyvin tehty. Principles on. Vaikka B-puolen Everybody-hoilauksesta tulikin se iso hitti, oli Principles allekirjoittaneelle vuoden parhaista. Benoit & Sergio lisäävät aiemmin mainittuun soppaan psykedelisen ajan Beatlesin takaperin pyöriteltyjä vokaalinauhoja ja olen myyty.
Locussolus – I Want It (Lindstrøm & Prins Thomas Remix) (International Feel)
Disco kiinnostaa. Norjalaisen ihmekaksikon remiksaama, legendaarisen DJ Harveyn Locussolus -projektin I Want It lainaa elementtejä Bananaraman Venuksesta juuri niin vähän, että se kuulostaa hyvältä. Itsessään kappale on yhtä idioottimainen kuin Venus, mutta se on nähtävä tässä pelkästään positiivisena asiana. Pilipaliklavinetti tiluttaa, torvet vaakkuvat, mies kyselee “You love it?”. Nainen vastaa “I love it”. Kappaleesta tuli kertakuulemalla vuoden kännibiisi.
Kirjoittaja: 29.12.2011 at 12:25. Kategoriat: Musiikki, Tapahtumat Tagit: adele, benoit & sergio, caribou, herman prime, jamie xx, junior boys, lindstrøm, locussolus, matias aguayo, plauge, prins thomas.
